Blogi – vanha pohja

Toimituskunta:
Anne Kärki TtT, Yliopettaja, Tutkimusetiikan tukihenkilö, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hanna Uotila, TtT, TKI-asiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu
Katja Hautsalo, TtM, gerontologisen hoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Sari Teeri, Yliopettaja, TtT, Hyvinvointi ja terveys, Satakunnan ammattikorkeakoulu

2. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke monialaisen gerontologisen osaamisen vahvistajana

kirjoittajat lehtori Päivi Kankaanranta ja yliopettaja Sari Teeri, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 15.12.2020

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille aito työelämä ja työelämän ympäristöissä suoritettavat opinnot kasvattavat kohti työelämässä vaadittavaa asiantuntijuutta. Yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa autenttisia oppimisympäristöjä, jotka eri toimintamuotoineen täydentävät toisiaan. Esimerkkinä juuri tällaisesta yhteistyöstä on Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kotihoidon kentälle valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta.  Tavoitteena on aikaansaada uusia työn tekemisen tapoja ja työn organisoinnin käytäntöjä, joiden avulla turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus kotihoidossa.

Alalle valmistuvien opiskelijoiden, kotihoidon ammattilaisten sekä asiakkaiden ja työnantajien edustajien osallistumisella kehittämistyöhön on suuri merkitys henkilöstön osaamisen, ammatillisen kehittymisen ja tiedon jakamisen kannalta. Tavoitteena on ottaa erilaiset palvelujen käyttäjäverkostot mukaan kehittämiseen, eli puhutaankin yhteiskehittämisestä. Kehittämistä tässä hankkeessa toteutetaan yhteistyössä erilaisten toimijoiden, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, työnantajien edustajien, alan yritysten sekä kotihoidon asiakkaiden keskinäisessä yhteistyössä.  Hankkeessa yhdistyvät myös eri opiskelijoiden ja monialaisten ammattilaisten yhteistyö eli mukana on lähihoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, geronomeja ja sosionomeja.  Yhteiskehittäminen mahdollistaa uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen muodostumisen.

Hyvinvoiva ja osaava henkilökunta on tärkeä osa vetovoimaista kotihoitoa. Uudessa lokakuussa 2020 ilmestyneessä laatusuosituksessa ”Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi” onkin yhtenä tärkeänä osa-alueena osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen.  Laatusuosituksessa korostetaan, että perinteisen täydennyskoulutuksen lisäksi on tärkeää hyödyntää esimerkiksi kokeiluihin sekä kehittämis- ja tutkimushankkeisiin osallistumista, vertaisoppimista, verkkokoulutusympäristöjä sekä kehittäjätyöntekijöitä.

Kotona asuva väestö ikääntyy ja ikääntymisen vauhti kiihtyy tulevina vuosina. Iäkkäät ihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Joukossa on hyvin eri ikäisiä, erilaisia miehiä ja naisia, joista suuri osa on hyväkuntoisia. Mutta on myös iäkkäitä, jotka tarvitsevat tukea toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi. Suomalainen ikääntymispolitiikka on korostanut kotona-asumisen tärkeyttä. Tätä vahvistamaan tarvitaan uudenlaisia ennaltaehkäiseviä, toimintakykyä ylläpitäviä ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. Hyvän kotihoidon on vastattava iäkkäiden tarpeisiin.

Kotihoidossa muistisairaat henkilöt ovat yhä suurempi asiakasryhmä, joten muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sekä muistisairauteen sairastuneiden kohtaamiseen liittyvä osaaminen on tärkeää. Myös useita sairauksia sairastavat, joilla on heikentynyt toimintakyky, ovat keskeinen asiakasryhmä.  Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeiden arvioiminen, asiakkaiden kohtaaminen ja hoito edellyttävät henkilökunnalta monialaista osaamista. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi sekä tiedon hyödyntäminen asiakassuunnitelmissa on edelleen keskeinen kehittämishaaste. Tärkeässä roolissa on siis kotihoidon työntekijöiden ja opiskelijoiden monialaisen gerontologisen osaamisen vahvistaminen, mikä on keskeistä tässä hankkeessa.

Nopea reagointi yhteiskunnan muuttuviin rakenteisiin ja työelämän osaamistarpeisiin edellyttävät yhä enemmän koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Tämä edellyttää kumppanuutta ja toimivia yhteistyösuhteita työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Hankeyhteistyön kautta uudenlaisten yhteisten toimintamallien ja luovien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen lisää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksellisuutta entisestään.

Opettajan näkökulmasta työelämänyhteistyön tiivistyminen haastaa uudenlaisiin pedagogisiin ratkaisuihin. Yhdessä suunnittelu ja uusien yhteistyömuotojen käynnistäminen konkreettisessa yhteistyössä opiskelun eri vaiheissa parhaimmillaan rikastuttaa oppisisältöjä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti.

 

---------------------------------

1. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen aloitustapahtumat Jyllin Kodeilla, Parkanossa ja Sastamalassa syksyllä 2020


kirjoittajat opiskelija Oona Tammiranta ja lehtori Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulusta

Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutuvan kolmivuotisen Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen esittelytilaisuudet toteutettiin Ikaalisissa, Parkanossa ja Sastamalassa syys-lokakuun vaihteessa. Tilaisuuksiin osallistui kotihoidon ammattilaisia, eli työntekijöitä ja esimiehiä sekä hanketoimijat lehtori Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulusta, opettaja Sara Asteljoki Saskyn koulutuskuntayhtymästä ja sairaanhoitajaopiskelijat Oona Tammiranta ja Kaarle Kalliojärvi.

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeessa tullaan toteuttamaan mm. työpajoja, joissa kehitetään työskentelytapoja, sekä kokoamaan digitaalinen työkirja ja mentorointimalli kotihoitoon.

Ikaalisissa, Jyllin Kodeilla tutustuimme kotihoidon palveluihin, joita Jyllin Kotien kotihoito- ja kuntoutuspalveluissa tuotetaan. Jyllin Kodeilla kotihoitopalveluja toteutetaan omaishoidon lomapäivinä ja tukipalveluina, kuten ateriapalveluja toteuttamalla. Kotihoidon työryhmä on toistaiseksi melko pieni, mutta kehittämisen meininki tiimissä on hyvä. Hanketoiminnan toteuttaminen on Jyllin Kodeilla tuttua. Tältä hankkeelta odotetaan kokemusten vaihtoa muiden kotihoidon toimijoiden kanssa, hyvien käytänteiden jakamista sekä uusien toimintatapojen kehittämistä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa.

Parkanossa tutustuimme yksityisen toimijan, Kolmostien terveyden/Pihlajalinnan kotihoidon työntekijöihin ja keskustelimme hankkeeseen liittyvistä odotuksista ja toiveista. Osallistujat vaikuttivat innostuneilta hankkeesta. Keskusteluissa nousi selvästi esille kotihoitoon liittyvää huolta ja toiveikkuutta suunnattiin hankkeen tuleville toiminnoille. Hankkeen toivottiin lisäävän positiivista näkyvyyttä kotihoidosta, sillä kotihoitoon liittyy usein ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Erityisesti kotihoidon vetovoiman toivottiin ulottuvan vastavalmistuviin opiskelijoihin ja yhtenä keinona tähän nähtiin se, että alan oppilaitoksissa välitetään eteenpäin positiivista kuvaa kotihoidossa työskentelystä. Pitovoiman toivottiin kasvavan tuoreilla toimintatavoilla, hyvällä perehdytyksellä sekä kiireentuntuun vaikuttamalla.

Ryhmäkeskusteluja Sastamalan kotihoidon tapahtumassa. Kuva Katja Hautsalo

Sastamalassa tapasimme kotihoidon työntekijöiden kanssa Voimarinteellä, Saskyn tiloissa. Sastamalan kotihoito on kunnan toteuttamaa palvelua. Sastamalan kunta on pinta-alaltaan suuri ja koostuu useasta pienemmästä alueesta. Työntekijät kertoivat kotihoidon käyntien sisällön ja toimintatapojen vaihtelevat suuresti kunnan eri alueiden kesken ja tähän toivottiin muutosta kohti yhdenmukaisuutta. Uusien työntekijöiden vastaanottoon haluttiin kiinnittää huomiota ja saada näihin tilanteisiin uusia toimintatapoja. Työn haastavuus saattaa olla uudelle työtekijälle vaativaa ja aiheuttaa kivistä alkutaivalta kotihoitotyöhön. Tähän voidaan vaikuttaa tarjoamalla sellaista perehdytystä, joka pitäisi sisällään kiinnostunutta ja oppimishaluista ohjausta sekä rohkaisua itsenäiseen työskentelyyn, sillä kotihoitotyö on koettu alussa jännittäväksi. Työntekijöiltä nousi myös toive työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Pienryhmäkeskustelua Parkanon kotihoidossa kahvikuppien äärellä. Kuva Katja Hautsalo

Hankkeen aloitustapahtumissa oli mukava ilmapiiri, osallistujilla oli selkeästi yhteinen tahtotila kotihoitotyön kehittämiselle ja työn positiivisten puolien esille tuomiselle. Työn haasteiksi on koettu esimerkiksi ripeä työtahti ja yksin tehtävät kotikäynnit. Toisaalta nämä kotihoitotyön piirteet tekevät työpäivistä vaihtelevia ja antavat mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Tärkeä voimavara kotihoitotyössä ovat kollegat, he ovat saatavilla puhelimen päässä, jos herää kysymyksiä tai tulee joku muu avuntarve. Näiden tapaamisten ja keskusteluiden jälkeen on hyvä jatkaa kohti hankkeen seuraavia tapahtumia ja yhteistyössä toimimista.

Vieritä ylös