Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutuvan kolmivuotisen Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen esittelytilaisuudet toteutettiin Ikaalisissa, Parkanossa ja Sastamalassa syys-lokakuun vaihteessa. Tilaisuuksiin osallistui kotihoidon ammattilaisia, eli työntekijöitä ja esimiehiä sekä hanketoimijat lehtori Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulusta, opettaja Sara Asteljoki Saskyn koulutuskuntayhtymästä ja sairaanhoitajaopiskelijat Oona Tammiranta ja Kaarle Kalliojärvi.

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeessa tullaan toteuttamaan mm. työpajoja, joissa kehitetään työskentelytapoja, sekä kokoamaan digitaalinen työkirja ja mentorointimalli kotihoitoon.

Ikaalisissa, Jyllin Kodeilla tutustuimme kotihoidon palveluihin, joita Jyllin Kotien kotihoito- ja kuntoutuspalveluissa tuotetaan. Jyllin Kodeilla kotihoitopalveluja toteutetaan omaishoidon lomapäivinä ja tukipalveluina, kuten ateriapalveluja toteuttamalla. Kotihoidon työryhmä on toistaiseksi melko pieni, mutta kehittämisen meininki tiimissä on hyvä. Hanketoiminnan toteuttaminen on Jyllin Kodeilla tuttua. Tältä hankkeelta odotetaan kokemusten vaihtoa muiden kotihoidon toimijoiden kanssa, hyvien käytänteiden jakamista sekä uusien toimintatapojen kehittämistä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa.

Parkanossa tutustuimme yksityisen toimijan, Kolmostien terveyden/Pihlajalinnan kotihoidon työntekijöihin ja keskustelimme hankkeeseen liittyvistä odotuksista ja toiveista. Osallistujat vaikuttivat innostuneilta hankkeesta. Keskusteluissa nousi selvästi esille kotihoitoon liittyvää huolta ja toiveikkuutta suunnattiin hankkeen tuleville toiminnoille. Hankkeen toivottiin lisäävän positiivista näkyvyyttä kotihoidosta, sillä kotihoitoon liittyy usein ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Erityisesti kotihoidon vetovoiman toivottiin ulottuvan vastavalmistuviin opiskelijoihin ja yhtenä keinona tähän nähtiin se, että alan oppilaitoksissa välitetään eteenpäin positiivista kuvaa kotihoidossa työskentelystä. Pitovoiman toivottiin kasvavan tuoreilla toimintatavoilla, hyvällä perehdytyksellä sekä kiireentuntuun vaikuttamalla.

Ryhmäkeskusteluja Sastamalan kotihoidon tapahtumassa. Kuva Katja Hautsalo

Sastamalassa tapasimme kotihoidon työntekijöiden kanssa Voimarinteellä, Saskyn tiloissa. Sastamalan kotihoito on kunnan toteuttamaa palvelua. Sastamalan kunta on pinta-alaltaan suuri ja koostuu useasta pienemmästä alueesta. Työntekijät kertoivat kotihoidon käyntien sisällön ja toimintatapojen vaihtelevat suuresti kunnan eri alueiden kesken ja tähän toivottiin muutosta kohti yhdenmukaisuutta. Uusien työntekijöiden vastaanottoon haluttiin kiinnittää huomiota ja saada näihin tilanteisiin uusia toimintatapoja. Työn haastavuus saattaa olla uudelle työtekijälle vaativaa ja aiheuttaa kivistä alkutaivalta kotihoitotyöhön. Tähän voidaan vaikuttaa tarjoamalla sellaista perehdytystä, joka pitäisi sisällään kiinnostunutta ja oppimishaluista ohjausta sekä rohkaisua itsenäiseen työskentelyyn, sillä kotihoitotyö on koettu alussa jännittäväksi. Työntekijöiltä nousi myös toive työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Pienryhmäkeskustelua Parkanon kotihoidossa kahvikuppien äärellä. Kuva Katja Hautsalo

Hankkeen aloitustapahtumissa oli mukava ilmapiiri, osallistujilla oli selkeästi yhteinen tahtotila kotihoitotyön kehittämiselle ja työn positiivisten puolien esille tuomiselle. Työn haasteiksi on koettu esimerkiksi ripeä työtahti ja yksin tehtävät kotikäynnit. Toisaalta nämä kotihoitotyön piirteet tekevät työpäivistä vaihtelevia ja antavat mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Tärkeä voimavara kotihoitotyössä ovat kollegat, he ovat saatavilla puhelimen päässä, jos herää kysymyksiä tai tulee joku muu avuntarve. Näiden tapaamisten ja keskusteluiden jälkeen on hyvä jatkaa kohti hankkeen seuraavia tapahtumia ja yhteistyössä toimimista.

Kirjoittajat: opiskelija Oona Tammiranta ja lehtori Katja Hautsalo Tampereen ammattikorkeakoulusta