Kirjoittajat: Sini Puuska ja Sonja Tuominen (terveydenhoitajaopiskelijat, TAMK) sekä Katja Hautsalo (lehtori, TAMK)

Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Työhyvinvointi koostuu työstä, sen mielekkyydestä sekä terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työssä jaksamisen kannalta (STM n.d.) ja hyvinvoivat työntekijät pysyvät alalla, eli se lisää alan pitovoimaa. Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi on heikentynyt muun muassa suuresta työmäärästä ja vähäisistä henkilöstöresursseista johtuvan kiireen vuoksi. Kiireen on todettu aiheuttavan erinäisiä haasteita työssä jaksamiseen, kuten ahdistusta, stressiä ja uniongelmia. Jotta kotihoidon työntekijät jaksaisivat työssään paremmin, tulisi kuormitustekijöiden vähentämiseksi kehittää kotihoitotyötä ja työyhteisön toimintaa sekä tukea kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia. (Perkiö-Mäkelä ym. 2021, 13-14).

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeessa toteutettiin työhyvinvointiryhmä uusille kotihoidon työntekijöille. Ryhmä oli kohdennettu Sastamalan ja Parkanon alueen kotihoidossa alle vuoden ajan työskennelleille työntekijöille. Ryhmä suunniteltiin ja toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden ja Pirkanmaan alueen hanketoimijoiden yhteistyönä. Ryhmän vetäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat. Viimeinen ryhmäkerta toteutettiin yhteistyössä hanketyöntekijän kanssa. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 2021 joulukuussa ja seuraavat kolme tapaamista toteutettiin 2022 alkuvuodesta. Ryhmätapaamiset toteutettiin etänä Teams-sovelluksen avulla iltapäivisin, jotta työntekijöiden eri kotihoidon toimipisteistä oli mahdollista osallistua tapaamisiin. Ryhmäkoko vaihteli eri kerroilla kuuden ja yhdeksän välillä. Kotihoitotyöhön kuuluvien yllättävien muutosten ja pandemian lisäämien poissaolojen vuoksi ryhmään osallistuminen estyi välillä osalta mukaan ilmoittautuneista ja tämä aiheutti muutoksia ryhmäkoossa eri kerroilla.

Ryhmän tarkoituksena oli käsitellä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia teemoja ja tavoitteena oli uusien kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta etsiä keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssä jaksamisen tueksi. Ensimmäisellä ryhmäkerralla tutustuttiin ryhmän jäseniin ja keskusteliin siitä, millainen kotihoito on työpaikkana, mitä ominaispiirteitä työssä on ja kuinka ne vaikuttavat työhyvinvointiin. Seuraavien kertojen teemoista keskusteltiin ryhmäläisten kanssa ja tapaamiskertojen teemat valikoituivat ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Pääteemoiksi muodostuivat: uni ja rentoutuminen, vuorotyöntekijän ravitsemus ja liikunta sekä työn imu ja kollegiaalisuus. Ryhmäkertojen runkona toimi teemaan liittyvä teoriatieto, ja tämän tiedon käsittelyn ohessa keskusteltiin aiheesta ja jaettiin kokemuksia. Keskustelun tukena käytettiin erilaisia pohdintatehtäviä ja testejä. Pohdinnan ja keskustelun tukena hyödynnettiin myös yhteisten muistiinpanojen tekemistä mahdollistavaa Flinga-alustaa, joka mahdollisti kaikkien ryhmäläisten osallistumisen. Jokaisen tapaamiskerran päätteeksi osallistujilta pyydettiin palautetta. Palautteen perusteella osallistujat kokivat ryhmätapaamiset rentoina ja mukavina hetkinä vaihtaa kokemuksia eri kotihoidon tiimeissä työskentelevien kanssa.

Keskusteltaessa unesta ja rentoutumisesta moni osallistuja kertoi etenkin iltavuorosta aamuvuoroon siirryttäessä unen jäävän liian lyhyeksi. Positiivista kuitenkin oli, että osallistujat kertoivat voivansa pääsääntöisesti vaikuttaa itse työvuorosuunnitteluun ja näin ollen muokata työaikoja itselle sopivammiksi. Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi älykellon hyödyntäminen oman unenlaadun ja määrän seuraamisessa. Ryhmässä keskusteltiin myös erilaisista rentoutumisen keinoista, jotka ryhmäläisillä olivat hyvin moninaisia, kuten saunominen, lenkkeily metsässä, siivoaminen ja neulominen. Olennaista on, että rentoutuminen ei tapahdu kehoa käskemällä, mutta sitä voi kuitenkin harjoitella, esimerkiksi huolihetken, To Do -listan pitämisen tai rentoutusvideoiden avulla. Tärkeää olisi, että jokainen löytäisi oman tavan rentoutua.

Kotihoidon uusien työntekijöiden näkemykset työhön ja vapaa-aikaan liittyvistä haasteista olivat yhteneviä. Esimerkiksi vuorotyön, kiireen ja liikkuvan työn vuoksi ravitsemuksessa koettiin olevan parannettavaa. Vaikka vuorotyöntekijän tulisi noudattaa säännöllistä ruokailurytmiä ja välipaloihin tulisi kiinnittää huomiota (Sallinen 2020), kiireen vuoksi ateriavälit saattavat kotihoidon työntekijöillä usein venyä. Ryhmätapaamisessa pohdittiin yhdessä säännöllistä ruokailua tukevia keinoja. Työpäivän aikaisen ruokailun suunnitteleminen etukäteen voi tukea säännöllistä ruokailurytmiä ja auttaa vaihtelevien ja terveellisten eväiden valitsemisessa (Sallinen 2020). Liikkumisesta keskusteltaessa huomattiin, että kotihoidon työlle tyypillinen liikkuminen paikasta toiseen toimi hyötyliikuntana. Esimerkiksi portaiden nousun aikainen energiankulutus on istumiseen verrattuna 6,5-kertainen. Portaiden nousu toimii myös hyvänä tapana treenata lihaksistoa. (Hintsala 2018.) Päivittäisen hyötyliikunnan lisääminen on helppoa erilaisten pienten valintojen avulla.

Viimeisessä ryhmätapaamisessa käsiteltiin työhyvinvoinnin yhteyttä työn imuun ja kollegiaalisuuteen. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työtä tehdessä. Erilaiset voimavarat edistävät työn imun toteutumista ja yksi näistä on työn palkitsevuus. (Työterveyslaitos n.d.) Osallistujat kertoivat kotihoidon työn olevan hyvin palkitsevaa. Palkitsevaksi koettiin muun muassa omahoidettavien asiakkaiden asioiden edistyminen, kuten RAI-toimintakykyarvioinnin valmiiksi saaminen. Palkitsevuuden lisäksi työtehtävät koettiin monipuolisiksi, mikä on myös työn imua edistävä voimavara (Työterveyslaitos n.d). Osallistujat kertoivat pitävänsä siitä, että kotihoidossa tehtävä työ on itsenäistä, mutta tarvittaessa työkavereiden tuki ja apu ovat kuitenkin aina saatavilla. Ryhmätapaamisen lopuksi työntekijöitä pyydettiin kirjoittamaan Flingaan neuvoja, joita he itse antaisivat uusille kotihoidon työntekijöille. Ohessa kuva, jossa esitellään Flingan satoa.

KUVA 1. FLINGA: Vinkkejä uudelle kotihoidon työntekijälle.

Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu työnantajalle sekä työntekijälle. Oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen sekä myönteisen ilmapiirin luominen työpaikalla ovat jokaisen työntekijän vastuulla. (STM n.d.) Työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden pohtiminen ja niiden käsittely yhteistyössä kollegoiden kanssa voi edistää jokaisen omaa sekä työpaikan kollektiivista hyvinvointia. Työhyvinvointiin liittyvien asioiden työstäminen jatkuu Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeessa. Esimerkiksi työhyvinvointi kytkeytyy osaksi mentorointimallin kehittämistä: työn aloitusvaiheesta alkaen on erittäin tärkeää huomioida työhyvinvointi, sitä kautta voidaan parantaa työstä palautumista ja säilyttää kotihoitotyön houkuttelevuutta.

LÄHTEET:

Hintsala, J. 2018. Vaihda hissi portaisiin – jos kipuat päivittäin viidenteen kerrokseen, vastaa se vuodessa 11:tä pitsaa tai lähes 90:ää olutpulloa. Yle Uutiset. Julkaistu 16.3.2018. Luettu 20.1.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10115882

Perkiö-Mäkelä, M., Vauhkonen, A., Kupari, S., Saaranen, T., Honkalampi, K., Järvelin-Pasanen, S. Tarvainen, M., Räsänen, K. & Oksanen, T. 2021. Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Health Sciences no 31, 13-14.

Sallinen, J. 2020. Vuorotyö ja ravitsemus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Julkaistu 22.9.2020. Luettu 4.2.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01266

STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. n.d. Työhyvinvointi. Luettu 24.2.2022. https://stm.fi/tyohyvinvointi

Työterveyslaitos. N.d. Työn imu. Luettu 24.2.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu