Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeessa kehitetään uusien työntekijöiden mentorointia. Yhtenä osana tähän liittyy mentorointi osana opiskelijoiden ja ohjaajien vuorovaikutusta. Mentorointi on sisällöltään enemmän kuin perehdytystä: se on vastavuoroisempaa, suunnitelmallisempaa, pitkäjänteisempää ja osa luottamuksellisen yhteistyön prosessia. Mentoroinnin avulla on mahdollista siirtää ja vaihtaa erityisesti hiljaista tietoa sekä siihen liittyvää asiantuntijuutta. Kotihoidossa kokemuksen myötä kehittyvät tilannetaju sekä jatkuvan arvioinnin ja ennaltaehkäisevän havainnoinnin taidot. Kokemus tuo tullessaan myös monimutkaisten ongelmien ratkaisukykyä. Myös yhteistyön tarpeen tunnistaminen ja sen toteuttamisen taidot lisääntyvät usein työvuosien myötä. Opiskelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa mm. kokemusta kokonaisvaltaisen hoidon merkityksestä ja kokemuksellisuutta siitä, kuinka tärkeää on huomioida asiakas elinympäristössään kotonaan kokonaisvaltaisesti. Opiskelija tuo työyhteisöön uusia näkökulmia ja tilaisuuden tullen esimerkiksi uutta osaamista sähköisten alustojen ja applikaatioiden käyttöön. Heitä ohjatessa ja ammatillista kasvua tukiessa toteutuu myös ohjaajan ammatillista kasvua.
Sasky
Opiskelijan työelämäkohtaamisissa tulee huomioida alkuperehdytyksen lisäksi ammatilliseen koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyviä asioita. Näitä ovat esimerkiksi ammattitaitovaatimukset, keskustelu tavoitteista, ammattiosaamiseen liittyvä opastus, näyttövalmiuden ja näytön arviointi sekä muu oppilaitosyhteistyö. Mentorointi soveltuu menetelmänä hyvin näiden eri asioiden työstämiseen. Alan vetovoiman näkökulmasta työpaikkaohjaajat ovat erittäin merkittävässä roolissa työelämään ohjaamisessa. Onnistuessaan mentorina toimiminen kotihoidossa voi lisätä myös ohjaajan pitovoimaa työssä, sillä se auttaa oman työn tarkastelussa, mahdollistaa työhön liittyvien keskeisten tekijöiden huomioimisen, esimerkiksi yhteistyötapojen osalta. Tätä kannattaa kokeilla!
Tarkastellessamme opiskelijayhteistyötä työelämän (Jyllin Kodit Oy) ja oppilaitoksen (Sasky koulutuskuntayhtymä) näkökulmista huomasimme, että hyvän ohjaussuhteen ja mentoroinnin lähtökohta on aivan tavallinen keskustelu ja tutustuminen. Luottamuksen kehittymisen kannalta erityisen tärkeä vaihe harjoittelussa on opiskelijan tulopäivä ja esittäytyminen. Alusta asti on kiinnitettävä huomiota vastavuoroisuuteen ja kuunteluun, kuulluksi tulemiseen. Opiskelijan tavoitteista keskusteltaessa tulisi huomioida tavoitteiden sisällön lisäksi se, miten niistä keskustellaan, mitä käsitteitä käytetään ja miten etenemistä tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellaan yhdessä. Tavoitteiden tulisi pohjautua ammattitaitovaatimuksiin sekä opiskelijan omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden huomioimiseen. Tavoitteiden asettamista on tärkeä tehdä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa, lisäksi ohjaavan opettajan rooli sopivien tavoitteiden oivaltamisen ohjauksessa on oleellinen. Myös opiskelijan oma orientoituminen ja kiinnostus työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on merkittävää.
Mentorointisuhteessa ammatilliset vuorovaikutustaidot ovat keskeinen kokonaisuus, sillä niiden avulla voi tapahtua eri ammatillisen osaamisen kokonaisuuksien syvempää oppimista. Monipuoliset ja joustavat, eri tilanteisiin sopivat vuorovaikutustaidot ovat yksi kotihoitotyön keskeinen työmenetelmä. Kotikäynneillä ammatilliset tunne- ja läsnäolon taidot sekä oikeiden tulkintojen tekeminen ovat oleellisia. Näistä siirtyy mentoroinnin muassa opiskelijalle hiljaista tietoa ja näitä voi myös tietoisesti reflektoida hyvässä mentorointi- ja ohjausyhteistyössä. Mentorin kanssa käydyissä keskusteluissa voi tarkastella oman toiminnan ja asiakastyön syy-seuraussuhteita sekä arvioida erilaisia valintoja asiakastilanteissa. Mentoroija voikin tietoisesti ottaa esille näitä prosesseja ja tukea sitä kautta erilaisia reflektion tasoja, kuten käsitteiden, päättelytekniikan, omien tunteiden vaikutusta tilanteissa sekä oman tarkkaavaisuuden suuntautumisen pohdintaa. Konkreettisena esimerkkinä reflektiota vaativasta tilanteesta voisi olla vaikkapa muistisairautta sairastavan ahdistusta ja ohjausta helpottavat ammatillisen vuorovaikutuksen työkalut.
Jyllin Kodit Ikaalisten valokuvaamo
Oman toiminnan arviointiin ja siihen liittyvien huomioiden jakamiseen harjaantuminen ovat hyödyllistä ammatillista pääomaa. Tämä voi kehittää koko työyhteisön työtä, mahdollistaen myös mentoria havaitsemaan omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kokonaisuudessaan mentorointi voi rikastuttaa työtä, kehittää oppilaitoksen ja työpaikan välistä opiskelijayhteistyötä sekä tehdä kotihoidon toimialaa veto- ja pitovoimaiseksi. Vastavuoroisesti opiskelijoiden osaaminen on työyhteisöille valtava voimavara, ja tullessaan he tuovat myös opettajien osaamista työyhteisöjen käyttöön.
Blogi pohjautuu Veto- ja pitovoimaa – hankkeessa syksyllä v. 2021 pidetyn mentorointiseminaariin ja aiheen moniammatilliseen reflektointiin kirjoittajien toimesta. Huomioiden taustalla tarkasteltiin Jyllin Kodit Oy:ssa vuonna 2020 päivitettyä opiskelijan ohjausprosessin kuvausta. Veto- ja pitovoimaa -hanke jatkaa mentoroinnin tarkastelua vuonna 2022 kehittämällä mentorointimallia kotihoidon työpaikoille sekä uusien työntekijöiden että opiskelijoiden käyttöön.
Kirjoittajat:
Monika Kiikala, sairaanhoitaja/leikkaus- ja anestesiasairaanhoito, TtM, lehtori, sosiaali- ja terveysala,
SASKY koulutuskuntayhtymä, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
Niina Koskela, TtM, ft, työnohjaaja (STOry), kehitys- ja koulutussuunnittelija, Jyllin Kodit Oy