Asiakasväkivallan ehkäisy ja ennakointi sekä toiminta väkivaltatilanteissa kotihoidossa

29.10.2021

Toimiakseen sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää taitoa tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä omaksua erilaisia yhteistyökäytäntöjä. Toimiva moniammatillinen yhteistyö lisää potilaslähtöistä ajattelua, sillä kokonaistilanne tulee tällöin paremmin huomioiduksi. Opintojen aikana yhteistyötaitoja on mahdollista kehittää esimerkiksi työpariharjoittelulla, jossa työpari muodostuu eri tutkinnon opiskelijoista. (Koota, Castrén, Torppa & Pitkäranta 2015.) Panostamalla yhteistyön harjoitteluun jo koulutusvaiheessa, voidaan tulevaisuudessa parantaa moniammatillista toimintaa eri tilanteissa, kuten ensihoidon ja kotihoidon yhteistyötilanteissa. Yhteisellä harjoittelulla molempien tahojen toimintatavat tulisivat molemmille ammattiryhmille tutuiksi ja näin yhteistyöstä tulisi saumattomampaa.

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ja aikaisempaan verrattuna kotihoidon piirissä olevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia sekä sairaampia. Laitospalveluja saavien iäkkäiden osuuden vähentyessä ja kotihoidon palveluja tarvitsevien määrän lisääntyessä myös ensihoitotehtävien määrät ovat kasvaneet. (Nyman, Porthan, Sippola-Soininen & Soini 2021.) Ensihoitotehtävien lisääntymiseen vaikuttaa myös kotihoidon henkilöstön vaihtuvuus sekä riittämätön sairaanhoidollinen osaaminen (Tuukkanen ym. 2019). Kyse ei siis ole siitä, että kotihoidon kentällä olevien sairaanhoitajien osaaminen olisi riittämätöntä, vaan ongelmana on sairaanhoitajien vähäinen määrä kotihoidossa huomioiden asiakkaiden hoitoisuuden. Ensihoidon näkökulmasta kotihoidon hoitajien vaihtuvuus aiheuttaa haasteita etenkin akuuteissa tilanteissa, joissa olisi tärkeää, että hoitaja tuntee asiakkaan taustat ja omaa tarvittavat tiedot päätöksentekoon (Tuukkanen ym. 2019).

Ensihoitotehtävien vähentämiseksi kotihoidon hoitajien tiedossa tulisi olla ohjeet siitä, ketä konsultoidaan virka-aikana ja ketä sen ulkopuolella.  Näin hoitovastuu asiakkaasta siirtyisi asiakkaan entuudestaan tuntevalle lääkärille ensihoitajien ja ensihoitolääkärien sijaan. (Tuukkanen ym. 2019.) Hoidon tarpeen arvioinnin tekemisen tukena voi hyödyntää myös valtakunnallista päivystysapunumeroa 116 117. Päivystysavusta saa oman alueen päivystyksen sairaanhoitajan arvion tilanteen kiireellisyydestä ja päivystyksen tarpeesta puhelimitse. (STM 2021.)  Joissakin tilanteissa sieltä voi siis saada riittävän avun ilta- tai viikonloppuaikana, kun kotihoidon oma sairaanhoitaja tai lääkäri ei ole tavoitettavissa.

Ensihoitotehtäviä lisää muun muassa se, että tukipalvelut ja kotihoito eivät välttämättä vastaa kaikkiin asiakkaan hoidon tarpeisiin (Nyman ym. 2021). Jotta asiakkaan hoito olisi mahdollisimman hyvää, vaatii se yksilöllisen hoitosuunnitelman ja sen päivittämisen asiakkaan voinnin muuttuessa. Hoitosuunnitelmasta tulee ilmetä myös toimintamalli akuutteja tilanteita varten. (Tuukkanen ym. 2019.) Jos hoito vastaa asiakkaan hoidon tarpeeseen ja akuutteihin tilanteisiin varaudutaan ennalta, vähentää se ensihoidolle kohdentuvia tehtäviä.

Kotihoidon hoitajien tueksi akuuteissa tilanteissa toimimiseen on olemassa erilaisia työkaluja, esimerkiksi NEWS-pisteytys, ISBAR-raportointimalli ja mobiilihoitaja. NEWS-pisteytysjärjestelmä yhtenäistää asiakkaan vitaalielintoimintojen seuraamista, mahdollistaa poikkeavien arvojen havaitsemisen, ja niitä voi myös hyödyntää lisäavun tarpeen arvioinnissa (Hankonen 2018). ISBAR-mallia käyttämällä oleellinen tieto asiakkaan tilanteesta välittyy raporttia kuuntelevalle jäsenneltynä. Mallia käyttämällä asiakkaan tilanne tulee kerrottua kokonaisvaltaisesti, jolloin riski kriittisen tiedon unohtumiselle pienenee. (Naarajärvi & Telkki 2019.)  Mobiilihoitaja on koko kaupungin alueella työskentelevä, liikkuva hoitaja, kenet voi kutsua tarpeen mukaan kotihoidon hoitajan tueksi. Mobiilihoitajan työnkuvaan kuuluu asiakkaan kotona tehtävä hoidontarpeen arviointi ja sen pohjalta tehtävä jatkohoitosuunnitelma. Jatkohoitosuunnitelman laatimiseen osallistuu tarvittaessa myös kotihoidon hoitaja, alueen terveydenhoitaja sekä kotihoidon lääkäri. Asiakkaan kannaltakin olisi vähemmän kuormittavaa, että hoito tapahtuisi kotona tuttujen hoitajien toimesta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ensihoidon voi aina soittaa paikalle, jos asiakkaan vointi herättää huolta. (Ihalainen & Kaistinen 2017.)

Tämä blogiteksti on kirjoitettu osana Gerontologisen hoitotyön opintojaksoa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Teksti on tuotettu työelämäyhteistyössä Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen tarjoaman aiheen pohjalta. Työelämäyhteistyön yhtenä tavoitteena on saada valmiuksia työskennellä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän lisäksi tekstin kirjoittamisesta ja lähteisiin tutustumisesta tulee olemaan hyötyä myös tulevaisuudessa hoitotyön kentällä työskennellessä.

Lähteet:

Hankonen, R. 2018. Ennakoi muutoksia potilaan voinnissa – laske pisteet. 27.03.2018. Luettu 14.5.2021. https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/ennakoi-muutokset-potilaan-voinnissa-laske-pisteet

Ihalainen, J. & Kaistinen S-L. 2017. Kutsukaa mobiilihoitaja! Päivitetty 2.3.2017. Luettu 24.5.2021. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/blogit/8G7bTebsB.html

Koota, E., Castrén, M., Torppa, K. & Pitkäranta, A. 2015. Yhteistyöllä kohti parempaa osaamista. 2.10.2015. Lääkärilehti. 40/2015 vsk 70, 2580–2581. https://www-laakarilehti-fi.libproxy.tuni.fi/ajassa/nakokulmat/yhteistyolla-kohti-parTempaa-osaamista/

Naarajärvi, S. & Telkki, T. 2019. Perustason ensihoito. 1.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Nyman, J., Porthan, K., Sippola-Soininen, M. & Soini, H. 2021. Kotihoidon asiakkaiden avuntarve lisää ensihoitohälytyksiä. Gerontologia 35(1), 32–50. https://journal.fi/gerontologia/article/view/89038/60233

Sosiaali- ja terveysministeriö STM. 2021. Päivystysapu 116 117. Päivitetty 22.4.2021. Luettu 28.5.2021. https://stm.fi/116117fi

Tuukkanen, J., Pauniaho, S-L., Castrén, M., Daavittila, I., Rantanen, S. & Wilen, S. 2019. Hoivakriisi lisää päivystysten kuormaa. Lääkärilehti 34(74) /2019, 1800–1801. https://www-laakarilehti-fi.libproxy.tuni.fi/pdf/2019/SLL342019-1800.pdf


Kirjoittajat:

Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat Kerttu Hulkkonen, Nea Eerola ja Emilia Kykyri sekä hoitotyön lehtori Katja Hautsalo

                   

JAA ARTIKKELI
Vieritä ylös