Kotihoidon työntekijöiden kertomaa

22.3.2021

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeessa pohditaan ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja, millä keinoin kotihoidon työnkuva tulisi näkyväksi niin ammatillisen koulutuksen kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen aikana. Työn tunnetuksi tekemisen avulla on mahdollista herättää opiskelijoiden kiinnostus kotihoidon työtä kohtaan. Kotihoito tarvitsee tulevaisuudessa hoitotyön ammattilaisia yhä enemmän kasvavan työvoimatarpeen vuoksi. Kansallinen tavoite tällä hetkellä on, että iäkäs ihminen voisi asua omassa kodissaan erilaisin tukitoimin mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka.

Hankkeen alkuvaiheen aikana on tullut esille se, että opiskelijat tuntevat heikosti kotihoidossa työskentelevien työnkuvaa. Tämän viestin innoittamana kutsuimme kotihoidon työntekijöitä kertomaan työstään SAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille gerontologisen hoitotyön opintojaksolle verkkoyhteyden välityksellä. Ensimmäiseen tapaamiseen helmikuussa 2021 osallistui asiantuntijoina terveydenhoitaja sairaanhoitaja Porin perusturvasta ja Tampereen kotihoidosta geronomitutkintoa opiskeleva lähihoitaja. Heillä molemmilla on pitkä ja hyvin positiivissävytteinen työkokemus kotihoidossa työskentelystä.

Asiantuntijoiden mukaan työ kotihoidossa on ”aistit avoinna tehtävää”, hyvin kokonaisvaltaista, vaihtelevaa, itsenäistä ja itsensä jatkuvaa kehittämistä vaativaa. Työlle on tyypillistä myös salliva ja kannustava ilmapiiri. Kiireen he kokivat enemmänkin myyttinä kuin aina vallitsevana totuutena, kuten myös asiakkaiden huonokuntoisuuden. Asiantuntijavieraiden mukaan kotihoidon asiakkaiden toimintakyky on melko hyvä, itsenäistä kykyä toimia kotiympäristössä on vielä suurimmalla osalla jäljellä. Heidän edustamissa kotihoitoyksiköissä asiakaskäynnit tehdään pääosin yksin. Kuitenkin työkaverit ja moniammatillinen osaajajoukko, kuten omalääkäri, mobiilihoitaja ja -lääkäri, ovat puhelinsoiton päässä, mikäli avun- tai konsultaation tarvetta ilmenee.

Asiantuntijat kuvaavat, että teknologia tulee vähitellen osaksi kotihoidon arkea, tällä hetkellä se näkyy lähinnä lääkehoidossa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijöillä on mobiililaitteet eli älypuhelimet, joihin heille tulee toiminnanohjausjärjestelmän kautta ohjelmoitu päivän työlista. Lisäksi he näkevät älypuhelimelta muun muassa asiakkaan perustiedot, hoito- ja palvelusuunnitelman sekä asiakkaan hoidon kannalta tärkeitä terveystietoja. Älypuhelimella kuitataan asiakaskäyntien aloitus ja lopetus ja sen kautta on mahdollisuus toteutuneen hoidon kirjaamiseen. Teknologia helpottaa myös esimerkiksi haavahoidon konsultaatiossa ja seurannassa, kun voidaan kuvata haavat ja tallentaa ne asiakastietojärjestelmään eri asiantuntijoiden nähtäväksi.

Molemmat kotihoidon asiantuntijat kannustivat opiskelijoita kokeilemaan kotihoidon työtä rohkeasti niin opiskeluaikana kuin ammattiin valmistuneena. He ottavat opiskelijoita ilolla vastaan, ovathan he tulevia mahdollisia kollegoita. He lupasivat perehdyttää opiskelijat kotihoitotyöhön huolellisesti, sillä se on pitovoimaisuuden ja työssä viihtyvyyden avain työuran alkutaipaleella. Huolellisen perehdytyksen avulla työn erityispiirteet, kuten itsenäinen työskentely, vaihtelevat tilanteet ja olosuhteet sekä yhteistyöverkosto tulevat tutuiksi ja tämä valmistaa uutta työtekijää itsenäiseen työskentelyyn kotihoidossa. Erityisen palkitsevaksi työssään asiantuntijat kokivat suoran vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa ilman häiriötekijöitä hänen omassa elinpiirissään, jossa asiakkaan itsemääräämisoikeus ja elintavat säilyvät vahvana.


Kirjoittaja  opetushoitaja Sinikka Paukkunen, Satakunnan ammattikorkeakoulu

JAA ARTIKKELI
Vieritä ylös