Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelijat Antila Iina, Heikkinen Marielle, Huhtala Anniina ja lehtori   Katja Hautsalo, Tampereen ammattikorkeakoulu

Lähdimme tarkastelemaan musiikin vaikutuksia muistisairautta sairastavan henkilön hoitotyöhön. Opiskelemme sairaanhoitajiksi ja aihe sisältyy gerontologisen hoitotyön opintojaksoon. Meillä on aikaisempaa kokemusta vanhusten ja muistisairautta sairastavien hoitotyöstä sekä musiikin hyödyntämisestä hoitotyössä. Kokemuksemme mukaan musiikkia hyödynnetään edelleen melko vähän. Opintojakson aikana osallistuimme hyvinvointia vanhuudessa -tapahtumaan ja sen kautta tutustuimme Minun ääneni -hankkeeseen. Hanke järjestää Pirkanmaan alueella kuntouttavia musiikkiryhmiä muistisairautta sairastaville ja heidän omaisilleen. Lisäksi hanke kouluttaa hoitotyön ja musiikin ammattilaisia, vapaaehtoisia sekä muistisairautta sairastavien läheisiä käyttämään musiikin keinoja muistisairautta sairastavien arjessa (https://minunaaneni.fi/).

Muistitoimintojen heikentyminen voi johtua monista syistä. Mikäli muistiongelmat ovat tavanomaista suurempia tai havaitaan arkea selvästi vaikeuttavia oireita, voi kyse olla etenevästä muistisairaudesta. Eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksien hoitoon käytetään sairauden etenemistä hidastavia ja sen oireita lievittäviä lääkkeitä. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat esimerkiksi liikunta, sosiaalinen aktiivisuus ja musiikkiaktiviteetit. (Muistisairaudet. THL.) Hyvän hoidon tavoitteena on sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointi, mielekäs elämä, oireiden etenemisen hidastuminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen (Oppiportti. Muistisairaan hoito). Musiikki on hyvä keino ylläpitää aktiivista elämäntapaa. Se lisää sosiaalista kanssakäymistä, tuo mielihyvää, vähentää stressiä ja rentouttaa.

Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto. Monimutkaisuutensa takia pienikin vaurio voi vaikuttaa siihen. Muistitoiminta perustuu aivojen hermoverkkojen laaja-alaiseen yhteistoimintaan. Muistihäiriöiden synnyssä on erilaisia mekanismeja. Muistihäiriöt voivat johtua aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen häiriöistä tai paikallisesta vauriosta tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä aivoalueella. (Muistisairaudet. Käypä Hoito-suositus. 2021). Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja vaikuttavat toimintakykyyn laaja-alaisesti sitä heikentäen. Muistisairauksien riskitekijöitä ovat esimerkiksi ikä, kohonnut verenpaine, tupakointi, ylipaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas alkoholin käyttö. Terveellisten elämäntapojen noudattamisella läpi elämän pystytään ehkäisemään tiedonkäsittelyn heikentymistä ja muistisairauksia. Muistisairauteen sairastumisen vaaraa pienentää esimerkiksi hyvä koulutus, sosiaalinen aktiivisuus, liikunta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio. (Muistisairaudet. Käypä Hoito-suositus. 2021)

Erilaisiin aivoja vaurioittaviin sairauksiin, kuten muistisairauksiin, ei ole parantavaa keinoa. Kuntoutuksen avulla sairauden etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa. (Sihvonen, Leo, Särkämö & Soinila 2014) Etenevät muistisairauden tuhoavat aivoja ja rappeuttavat aivojen hermoverkkojen toimintaa (Muistiliitto, muistihäiriöt. n.d.) Hermoverkkojen korjaantumista ja sen toimintakyvyn säilyttämistä voidaan kuitenkin edistää kuntoutuksen eri keinojen, esimerkiksi musiikin avulla. Musiikilla on aivoja aktivoiva vaikutus, mikä edistää hermoverkkojen vahvistumista. (Sihvonen ym. 2014) Särkämön (2011) tutkimuksessa tuli esille, että yhteinen laulaminen ja musiikin kuuntelu vähensivät kumpikin muistisairaiden masentuneisuutta CBS-mittarilla mitattuna sekä paransi heidän orientoitumistaan aikaan ja paikkaan MMSE-testissä verrattuna verrokki ryhmään. Musiikin kuuntelu myös lisäsi iloisuutta sekä vähensi väsyneisyyttä, hämmentyneisyyttä, pelokkuutta ja kireyttä. (Särkämö, T. 2011)

Vaikka monilla muistisairailla olisi huomattaviakin muistin ja kommunikoinnin vaikeuksia, musiikin avulla he pystyvät palauttamaan mieleen vanhoja tapahtumia, tunnistamaan tuttuja kappaleita ja laulamaan ulkoa vanhoja lauluja nuoruudesta. Musiikki kuntouttaa ja voi helpottaa muistisairautta sairastavan arkea. Monissa muistisairaiden hoito- ja palveluyksikössä on myös huomioitu musiikin vaikutus. Muistisairaille saatetaan järjestää viikoittain ryhmämuotoisia laulutuokioita ja erilaisia lauluvisoja tai muista musiikkiin liittyvää. Mielestämme musiikkia tulisi hyödyntää myös muissa yksiköissä, kuten kotihoidossa, eikä pelkästään ympärivuorokautisessa hoidossa. (Särkämö, T. 2011) Neurologi Oliver Sacksia lainaten: ”Musiikin elävällä voimalla on suunnaton merkitys Alzheimerin taudista tai muusta dementiasairaudesta kärsiville henkilöille, jotka eivät välttämättä enää reagoi puheeseen. Erityisesti tuttu musiikki, joka herättää muistoja, voi liikuttaa heitä syvällisesti ja voi myös hetkellisesti auttaa palauttamaan kognitiivisen fokuksen. Musiikki saattaa viedä heidät hetkeksi takaisin aikaan, jolloin maailma oli paljon rikkaampi.” (Sacks, 2006)

Tulemme varmasti hyödyntämään sairaanhoitajan työssämme musiikkia. Musiikki lisää muistisairautta sairastavien hyvinvointia. Musiikkia pystyy hyödyntämään hoitotyössä monella eri tavalla. Voimme esimerkiksi soittaa potilaalle hänelle mieleistä musiikkia, joka rentouttaa ja lieventää ahdistusta. Myös sosiaalista aktiivisuutta voimme lisätä musiikin avulla esimerkiksi pitämällä yhteisiä lauluhetkiä. Musiikki on tärkeä osa hyvinvointia ja on hyvä, että sitä voidaan käyttää muistisairautta sairastavan hoidossa.

 

 

LÄHTEET:

Muistisairaudet. Käypä Hoito- suositus. Muistioireiden syyt. Viitattu 14.3.2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044#s8

Juva, K. n.d. Muistihäiriöiden tutkimus. Muistiliitto. Viitattu 14.3.2022. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistihairioiden-tutkimus

Muistiliitto. n.d. Muistisairaudet. Viitattu 14.3.2022. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairaudet

Vanninen, R. 2017. Radiologisten muutosten arvioinnista muistisairauksissa. Duodecim Käypä Hoito. Viitattu 14.3.2022. https://www.kaypahoito.fi/nix02442    + kuva

Muistisairaudet. THL. 21.1.2022. Viitattu 21.3.2022 https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet

Sacks, O. (2006). The power of music. Brain, 129, 2528–2532

Särkämö, T., Laitinen, S., Numminen, A., Tervaniemi, M., Kurki, M. & Rantanen, P. 2011. Muistaakseni laulan: musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa: tutkimusraportti. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja A:10. Viitattu 3.4.2022 https://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2015/01/Muistaakseni_laulan-tutkimusraportti.pdf

Sihvonen, A., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.4.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo11845