Uramalli kotihoidon veto- ja pitovoimaa lisäämässä

Kirjoittajat:

Huhtala Minna, YTM, lehtori, projektipäällikkö, Samk

Teeri Sari, TtT, yliopettaja, Samk

Työntekijän kyky suunnitella tietoisesti omaa uraansa on mahdollista myös kotihoidossa.  Työn mielekkyyden näkökulmasta tarvitaan mahdollisuuksia sekä työn että itsensä kehittämiseen ja ammattitaidon syventämiseen.  Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeessa kehitetään opiskelijoiden ja kotihoidon ammattilaisten muutoskyvykkyyttä ja vahvistetaan uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen tarvittavia valmiuksia. Yhtenä keinona tähän tarjoamme uran rakentamisen ja hallinnan mallia kotihoidon työhön.

Uran rakentamisen ja hallinnan mallin tarkoituksena on huomioida kotihoidon työn erityispiirteet ja lisätä kotihoidon työntekijöiden toimintaedellytyksiä ja –mahdollisuuksia tukemalla kotihoidon työntekijän oman osaamisen vahvistamista ja hyvinvointia.

Vahvistaessaan ammattilaisten toimintaedellytyksiä hanke lisää kotihoidon veto- ja pitovoimaa ja edistää kotihoidon ammattilaisten sopeutumiskykyä ja työnhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Uramallia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:

koulutustoimijoiden, palveluorganisaatioiden sekä opiskelijoiden ja työntekijöiden näkökulmista.

Katse koulutusorganisaatioihin

Tarkasteltaessa työntekijän subjektiivista urakehitystä koulutuksen merkitys on keskeisessä roolissa. Koulutusorganisaatioilla on iso merkitys nuorten ohjaamisessa opintoihin, jotka tukevat kotihoidon työhön hakeutumista.  Koulutusorganisaatio voi rakentaa positiivista mielikuvaa hyvin valittujen harjoittelupaikkojen lisäksi kiinteällä ja monipuolisella yhteistyöllä työelämän kanssa, mikä näkyy monin tavoin opiskelijoille opintojen aikana. Uudenlaiset kiinnostavat oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt, kuten esimerkiksi moniammatilliset simulaatiot voivat innostaa sekä se, että tuodaan esille ja opitaan erilaisten kotihoidossa käytettävien digitalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kiinteä ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa olennaista opintojen aikana Ammatillisen opiskelun alkuvaiheessa vaikutetaan kotihoidon positiivisten mielikuvien syntymiseen, esimerkiksi harjoittelupaikkojen hyvillä valinnoilla ja siellä annettavalla laadukkaalla ohjauksella, jotka puolestaan vaikuttavat opiskelijan saamaan kokemukseen kotihoitotyön mielekkyydestä. Kotihoidon uralla on mahdollisuus edetä sekä kouluttautumalla eteen päin että kehittämällä nykyistä työtä erilaisin täydennys- ja lisäkoulutuksin, mikä mahdollistaa erikoistumisen kotihoidon tiimin sisällä tiettyyn itseä motivoivaan vastuualueeseen.

Organisaatioiden vastuu kotihoidon uran rakentamisessa

Hankkeessa haastateltujen kotihoidon työntekijöiden mukaan organisaatiotason luottamus ja työntekijöiden arvostus ovat keskeisiä työhön sitouttamisessa ja työssä viihtymisessä (Hautsalo ym. 2023). Työntekijöiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen vahvistaa heidän työhyvinvointiaan ja oman työn kehittämistä (Kox ym., 2020).  Oman työn kehittäminen näkyy myös asiakastyön laadussa.  Työstä lähtemisen suurimmat syyt ovat palkkatyytymättömyys, kohtuuttomat työn vaatimukset (Helander ym., 2019). Organisaatioiden tulisikin aktiivisesti tukea työntekijöiden mahdollisuutta kehittyä työssään ja tunnustaa hankittu osaaminen työtehtävissä, vastuissa ja palkkausjärjestelmässä.  Älykäs organisaatio tunnistaa kouluttautuvan ja kehittämishaluisen työntekijän sekä tiimin ja pitää kiinni hyvästä työntekijästä.  Organisaation tuki on tärkeää ja sillä mahdollistetaan työntekijöiden pysyvyyttä ja elinikäistä oppimista.  Organisaation tukea tarvitaan myös myönteisen työilmapiirin luomisessa  ja ylläpitämisessä.

Opiskelijat ja työntekijät oman kotihoidon uran rakentajina

Harjoittelukokemukset ohjaavat tulevia opiskelijan valintoja ja usein ensimmäinen kosketuspinta kotihoitoon löytyy opiskelijan roolissa kotihoitoon suuntautuvassa harjoittelussa. Kun kotihoidon harjoittelusta, harjoittelun työyhteisöstä sekä siellä tapahtuneesta hyvästä ohjauksesta ja perehdytyksestä saadaan myönteisiä  kokemuksia, kannustavat ne opiskelijaa jatkamaan kotihoidon uralla. Uravalinnoissa ratkaisevia ovat myös uuden työntekijän ensimmäiset kokemukset siitä, miten hänet otetaan vastaan. Hankkeessamme kehitetty kotihoidon mentorointimalli on hyvä apuväline sekä uuden työntekijän että opiskelijan ohjaamisessa.

Jokainen työntekijä joutuu henkilökohtaisesti työstämään omia motivaatiotekijöitään edellä mainittujen tekijöiden lisäksi.

Hankkeemme tulee tarjoamaan työskentely-ympäristön uramallin rakentamiseen näistä edellä kerrotuista elementeistä ja näkökulmista.  Uramalli rakentuu ThingLink-oppimisympäristöön, ja se valmistuu ennen hankkeen päättymistä maaliskuussa 2023. ThingLink-verkkosivulta on linkitys hankkeemme työkirjaan Samkin yhteistyömoodleen, kotihoidosta tehtyihin videoihin ja podcasteihin sekä muihin ulkopuolisiin sivustoihin.

Hankkeessa luotu mentorointimalli löytyy tästä tallennusosoitteesta ja uramalli tästä tallennusosoitteesta.

Seuraavaan kuvaan on koottu hankkeen aikana esille tulleita kotihoidon uraa tukevia tekijöitä.

Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti
Kotihoidon uraa tukevia tekijöitä

Lähteet: 

Hautsalo, K., Salin, S., Teeri, S. (2023). Arjen auttajien matkassa – kotihoito ammattilaisten silmin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 60(1), 40-54.

Helander, M., Roos, M. Suominen, T. (2019) Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31 (3), 180–190.

Kox, J.H.A.M, Groenewouda, J.H.,  Bakkera, E.J.M., Bierma-Zeinstrab, S.M.A, Runhaab, J., Miedemaa H.S. Roelofsa, P.D.D.M. (2020) Reasons why Dutch novice nurses leave nursing: A qualitative approach. Nurse Education in Practice 47, 102848.

Scroll to Top